tanskandoggi.takaisin.fi

Keskustelua Tanskandogeista
Tänään on 20.05.18 11:52:07

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia




Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 72 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava
Kirjoittaja Viesti
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 00:20:21 
Poissa
Melkein sisäsiisti
Avatar

Liittynyt: 06.09.04 12:03:02
Viestit: 474
Paikkakunta: Rovaniemi
Ei auttanut meillä; kukaan ei saanut nukkua kun eräs kärsi kovaan ääneen yksinolostaan... :roll: Tuo on sen sortin tarranauhadoggi, ettei se pienenä menestynyt edes sen aikaa itsekseen kun kävin saunassa... saunaan mennessähän ei tehdä näitä normaaleja "töihinlähtörituaaleja" eli pueta takkia päälle ja kenkiä jälkaan, vaan riisutaan - ei auttanut meidän pikkumieheen, ei... Se riitti syyksi, että hävisin näkyvistä, ja taas ilmoitettiin koloratuuritenorin äänellä että "AIII NIIIIIN KOVASTI KOSKEE RINTAAN NYT, KUN YKSIN OLEN JÄÄNYT..!!!". :lol:
Ei tuo onneksi ole tuhonnut mitään, mutta ULVOO kovaan ääneen ja sydäntäsärkevästi yllyttäen kaikki muutkin mökäämään. Meillä tuo mökä ei onneksi niin haittaa kun asutaan maalla ja omakotitalossa, joten ilman sitruunapantaa tms. ihan hiljalleen kouluttamalla on edetty. Se oli tosiaan aiemmin niin, että mökä alkoi kun menin viereiseen huoneeseen. Poika on ajan, harjoituksen ja kokemuksen kanssa rauhoittunut, ja osaa olla jo hiljaakin. Mutta edelleen on kaikista mieluiten hiljaa silloin, kun mamma on ihan vieressä. :lol: Se on vähän pilalle hemmoteltu :shock: ja joutuu harvoin olemaan yksin; me ollaan kasvettu lonkasta yhteen ja minä olen todella huono lähtemään mihinkään ilman mun rakasta mölytoosaani. :D

Mun ensimmäiseni oli edellisessä kodissaan kärsinyt vaikeasta eroahdistuksesta ja se jatkui meille tullessa. Hänet yksinkertaisesti opetin pois siitä, opetin rauhoittumaan ja menemään omalle paikalle lepäämään vaikka ramppasin sisällä eessun taassun takki päällä ja/tai kengät jalassa. Opetin myös, että se ei tarkoita yhtään mitään vaikka suljenkin oven perässäni; saatan avata sen jo sekunnin kuluttua jos hän vain on hiljaa ja rauhassa paikoillaan. Siinä meni pari-kolme kuukautta ja sen jälkeen eroahdistus on pysynyt poissa, kun koira oppi luottamaan ettei se lähteminen tarkoita ikuisiksi ajoiski yksin jäämistä, ettei lauma ole häntä hylännyt vaan palaa hetkenä minä hyvänsä. :D

_________________
Johanna
Kuva
~ Nobel Herzensbrecher Tanskandogit ~
"People have been asking me if I was going to have kids, and I had puppies instead."
-Kate Jackson-


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 12:37:08 
Poissa
Sai koiran istumaan käskystä
Avatar

Liittynyt: 09.01.03 20:53:25
Viestit: 904
Paikkakunta: Tuusula
Mitkä oireet oli tällä vaikealla eroahdistukoiralla?

Mulla olisi yksi tapaus, joka perheen ollessa paikalla on ihan ok, mutta heti kun takkia ruvetaan päälle laittamaan tulee tärinä ja vapina, pissii lattialle katsoen omistajaa silmiin. Alleen pissiminen tuli vasta jonkin ajan kuluttua, ei heti alussa. Koiraa on jätetty huomiotta lähtiessä, jotta ei tekisi ongelmaa, samaten kotiin tullessa ei asiasta tehdä numeroa.

Hommaa on videoitu ja auton lähdettyä pihasta ulvoo hetken, tramppaa edestakaisin ja käy lopulta ulko-oven eteen nukkumaan. Perheen tultua kotiin tärisee, yleensä on jo oksentanutkin ympäriinsä tässä vaiheessa.

Turvahuone tai rajattu alue saa aikaan järisyttävän paniikin, joten tätä ei voi käyttää. Poissaolot ovat yleensä max 1 h luokkaa ja siis jo tässä vaiheessa saa tuon aikaiseksi. Kaverina toista rotua oleva pieni koira, joka ei rauhoita käytöstä lainkaan. Ainoastaan kasvattajan luona on ok, jossa myös rotutovereita kaverina. Toisen samankokoisen koiran hankkiminen ei oikein onnistu, sillä tässä vaiheessa esim. kuljetukset mudostuisivat jo ongelmallisiksi.

Koira on erinomaisessa hoidossa, päivisin on aktiivista tekemistä, on käytetty eläinlääkärillä, konsultoitu ongelmakoirakouluttajaa, koiralla käy kotona hieroja (tähän perheeseen mäkin voisin mennä koiraksi :lol:), ruokittu hyvin ja kaikki muu siis aivan erinomaista, paitsi tämä eroahdistus.

Mitään lääkitystä ei ole käytetty. Ei myöskään homeopaattisia valmisteita tai kukkatippoja. Onko mitään ehdotuksia? Kaikki otetaan vastaan.

Viimeisin vaihtoehto on jättää koira kasvattajalle.

_________________
************************
Kennel Herdolf
http://www.herdolf.net
Vuokko Tienhaara
GSM 040 503 6886
Email vuokko@herdolf.net


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 14:08:49 
Poissa
Melkein sisäsiisti
Avatar

Liittynyt: 06.09.04 12:03:02
Viestit: 474
Paikkakunta: Rovaniemi
Herdolf kirjoitti:
Mitkä oireet oli tällä vaikealla eroahdistukoiralla?

Jos tuota mun lempilasta tarkoitat, niin hän oli meille tullessa vajaa 6 kk ja yksin jäädessään, nimenomaan ensimmäisen 20 minuutin aikana, hajotti kaiken mikä irti lähti ja vähän kiinteääkin kampetta. Ei voinut edes viedä roskia ilman että jotain oli rikottu.

Hän muun muassa repi tyynyt, pehmolelut, takit naulakosta, oman petinsä, mun sängyn vuodevaatteineen, pari sohvaa, söi muutamatkin kengät, repi eteisen lattiapäällysteenä toimivan (siis kiinteän) muovimaton rikki ja pois paikoiltaan, levitti roskat keittiön roskiksesta ympäriinsä, söi muutaman reiän reinään jne.

Silloin ei Suomessa ollut edes mitään doginmentäviä häkkejä/pentuaitauksia myytävänä, DAPista puhumattakaan, joten olo oli hetkittäin aika toivoton, ei ollut mukava tulla kotiin joka oli kuin tornadon jäljiltä. Meitä auttoi paljon se, että kun asiaan ruvettiin paneutumaan, pystyin silloin olemaan lomalla pitkään, eikä pennun tarvinnut jäädä yksin muutoin kuin nimenomaan koulutusmielessä. Lievää takapakkia tämä otti sitten murkkuiässä kun jouduin vuorotyöhön, silloin hää tuhosi mun meikkilaukun sisältöineen ja teki pari kertaa tarpeensa sisälle, mutta sain sitten järjestettyä työvuoroni vähän sännöllisemmiksi ja se loppui kuin seinään.

Tästä on nyt vuosia eikä eroahdistuksesta ole jälkeäkään, aivan sama miten tulen ja menen, olin sitten kotona, duunissa 8-16 tai vuorotyössä, hän odottaa kauniisti ja rauhassa, kun luottaa että palaan kyllä. Hälle pitää aina sanoa että "tulen kohta" tai "käyn kaupassa" tai "menen töihin, tulen illalla" niin hän lampsii paikalleen odottamaan ja tulee sitten rauhallisesti haukotellen ja venytellen mua vastaan kun palaan. Jos en sano mitään, ei tuhoja tule, mutta hän on levottomampi, odottaa mua ikkunasta pihalle tuijottaen sen sijaan että asettuisi lepäämään.

Nuoremmille olen käyttänyt Dappia ja homeopaattisia yksinolon opettelun tukena. Omaan kokemukseen perustuen tärkeintä on tuo yksinolon opettelu, tai jo alkaneen eroahdistuksen kohdalla uudelleenohjelmointi.

Mikäli kyse on eroahdistuksesta, kun pentu oppii että lähteminen ei ole sama asia kuin ikuisiksi ajoiksi hylätyksi tuleminen, se tavallisesti rauhoittuu. Se taas pitää erikseen opettaa, koska koira on laumaeläin eikä osaa luonnostaan olla yksin. Koira ei myöskään ymmärrä aikakäsitteitä kuten tunti, minuutti, päivä jne. eli sille ei ole merkitystä sillä onko lauma poissa 10 minuuttia vai 8 tuntia, kun se on yksin ja omasta mielestään hylätty, niin sitä ahdistaa eikä sillä ajan pituudella ole merkitystä, vaan minuutti tuntuu tunnilta ja tunti ikuisuudelta jne.

Meillä tuhoaminen alkoi sillä siunaaman sekunnilla kun suljin oven perässäni. Joten opettelimme koodin, " tulen kohta", mikä tarkoitti sitä että minä tulen takaisin hetkenä minä hyvänsä. Hänen oli kaikista tärkeintä oppia, että minun lähtemiseni tarkoittaa, että minä tulen takaisin, ja että hän ON turvassa ja lauman jäsen eikä missään nimessä tule hylätyksi ikinä. Lähtemisen merkeistä tehtiin yhdentekeviä, ramppasin tosiaan takki päälle ja/tai kengät jalassa ihan muutenkin, laitoin ruokaa pipo päässä, luutusin lattioita lapaset kourassa käsilaukku olalla, kuljin ovesta ja tulin takaisin sisälle samantien, jopa jo ennen kuin olin ovea edes sulkenut, ja avasin ja suljin ulko-ovea aina ohikulkiessani. Tätä jatkettiin muutama viikko joka ikinen päivä koko ajan normaalien arkiaskareiden lomassa. Hiljalleen sain jo sulkea oven perässäni puoleksi sekunniksi ilman, että pentu syöksyi repimän jotain, ja siitä sitten edettiin, hiirenaskelin. Lopulta pentu sitten oppi, ettei tässä mitään hätää ole, ei tuo akka lähde hänen elämästä pois kulumallakaan. :)

_________________
Johanna
Kuva
~ Nobel Herzensbrecher Tanskandogit ~
"People have been asking me if I was going to have kids, and I had puppies instead."
-Kate Jackson-


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 15:23:18 
Poissa
Sai koiran istumaan käskystä
Avatar

Liittynyt: 09.01.03 20:53:25
Viestit: 904
Paikkakunta: Tuusula
Tällä kyseisellä koiralla on ERITTÄIN VAIKEA eroahdistus. Ei ole enää myöskään pentu, vaan yli vuoden ikäinen. Tuhoamista oli myös alussa ihan käsittämätön määrä. Nyt tähän on tullut lisäksi nämä fysiologiset oireet: oksentelu, sisälle virtsaaminen (täysin sisäsiisti koira) ja tärinä/vapina.

On hyvin tiedossa, että koirat eivät käsitä aikaa.

Sen verran, mitä kirjallisuuteen olen perehtynyt, niin tässä tapauksessa olisi kyse ihan oikeasta eroahdistuksesta, koska ongelmaa ei ole, jos seurana on saman rotuinen toveri.

Sekin on tiedossa, että ongelmat eivät rakea hetkessä, vaan että niiden poisoppimiseen kuluu aikaa. (Meidän pahoinpidellyn greyhoundin kanssa päästiin hyviin tuloksiin ihmisarkuuden kanssa pitkän ajan ja kärsivällisyyden kanssa ja nyt kahden vuoden kuluttua ei voisi uskoa, että sama koira kyseessä. Juoksee radalla, antaa eläinlääkärin tehdä tutkimukset ja tulee jopa joitain vieraita lähemmäksi moikkaamaan eikä enää paniikissa juokse turvapaikkaansa). Koiran ollessa kuitenkin näin hysteerinen poissaolojen takia, tulee mieleen, että voisiko siihen löytyä jotain rauhoittavaa apukeinoa ja onko vielä jotain muuta, mitä ei olisi tulisi tullut mieleen kaikkien kokeiltujen asioiden jälkeen.

Vaihtoehtohoitoihin olen ollut aiemmin hyvin skeptinen, mutta kun omalla kohdallakin akupunktio on auttanut erittäin vaikeaan migreeniin (ainakin lyhyeksi aikaa), niin pikkuhiljaa on käsitys näistä muuttunut.

Homeopatiaa en ole koskaan kokeillut. Yhden koiran kanssa sitä mietin, mutta tämän greyhoundin kanssa pääsin käyttäytymistäni muuttamalla ongelmasta eroon. Koiran napanuora minuun kun oli erittäin lyhyt.

Rauhoittava lääkitys ei poista pelon aiheuttajaa, vaan jättää koiran lamaantuneena pelkojensa keskelle. Tämä ei siis toistaiseksi ainakaan ole ollut edes harkinnan alla.

Tämä koira on siinä mielessä hyvässä asemassa, että voi jäädä kasvattajalleen kotiin, jos ei mikään muu enää auta. On myös tiedossa, että kaikkia eroahdistuskoiria ei pystytä auttamaan ja että koiran on helpointa olla siellä (tässä tapauksessa kasvattajan luona), missä ongelmia ei ole.

_________________
************************
Kennel Herdolf
http://www.herdolf.net
Vuokko Tienhaara
GSM 040 503 6886
Email vuokko@herdolf.net


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 15:53:52 
Poissa
Melkein sisäsiisti
Avatar

Liittynyt: 21.02.05 22:16:24
Viestit: 474
Paikkakunta: Tammisaari
Moi!
Meillä on kans ton dalmiksen kanssa sillai et se kyllä keksii jotain yksin ollessaan.Joten mulla on sitä varten ihan oma huone missä pidän kun olen poissa.Dina (doggi) ei ole kyllä mitään rikkonut mitä nyt välillä varastelee pienimmän tytön pehmoleluja ja eteisestä hanskoja hattuja yms. mutta ei se niitä riko vaan vie omaan petiin piiloon.. :roll: Siitä koirien huoneesta vielä että sieltä dallu söi myös sen kiinteän lattia maton kokonaan..pala palalta riekaleiksi,kunnnes otin sen sitten kokonaan pois.Ja dalmis söi myös soman nojatuolinsa ja petinsä jne..ja kakki ja pissi sinne.Nyt kun on tuo doggi talossa niin ei oikeestaan ole rikkonut mitään kummemin,olen siis pitänyt ne kummatkin nyt sielä huoneessa poissaollessani.Ja nyt olen myös jättäny ne ihan kahden ihan asuntoonkin vähäksi aikaa esim. kun vien lapsen kouluun tai haen koulusta,mitään ei ole toistaiseksi vielä rikottu..pitää koputtaa puuta.
Dalluilla kait tää on aika "yleinen" vitsaus tämä eroahistus :cry:
laitan viel dalmis tuhotyö linkin:http://www.saunalahti.fi/glottis/devils.htm


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 15:56:27 
Poissa
Melkein sisäsiisti
Avatar

Liittynyt: 21.02.05 22:16:24
Viestit: 474
Paikkakunta: Tammisaari
:lol: Höh viosko joku korjata tuon... :oops:


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 17:27:37 
Poissa
Melkein sisäsiisti
Avatar

Liittynyt: 06.09.04 12:03:02
Viestit: 474
Paikkakunta: Rovaniemi
Lainaa:
On hyvin tiedossa...

Kerron ihan omista kokemuksistani ja pohdin asiaa noin yleisesti omien tietojeni ja kokemusteni pohjalta, en ota lainkaan kantaa siihen, mitä joku toinen tietää tai ei tiedä, on lukenut tai ei ole lukenut. :) Se on jokaisen oma asia, ja minun on paha lähteä arvailemaan lukijoiden(<-monikossa) tietotasoa näin yleisellä keskustelupalstalla. Näitä viestejä lukee varmasti moni muukin kuin jo vuosia doggeja(koiria) harrastaneet. :)
Eli ihan varmistuksen varmistuksena: Tarkoitukseni ei todellakaan ole kyseenalaistaa kenenkään tietoja tai taitoja. Kerron vain omista ajatuksistani eroahdistuksen suhteen ilman keneenkään muuhun kuin itseeni kohdistuvia henkilökohtaisuuksia. 8)

Minulla ei ole kokemusta aikuisten koirien eroahdistuksesta, joten en myöskään voi sanoa siitä sen kummempaa, en edes onko niillä jotain eroa pennun eroahdistukseen verrattuna, kun ei ole itsellä vertailukohdetta. Meillä on kaikki vaikeudet yksinolon suhteen alkaneet ja myös ratkaistu pentuiällä.

Se kuitenkin sivuseikkana mainittakoon, että minun kirjoissa alle 18 kk doggi on käytännöllisesti katsoen pentu, henkiseltä "kapasiteetiltaan" ja kokemuspohjaltaan, ja yksiolon opetteleminen/opitun kertaaminen ja turvallisuudentunteen kasvattaminen sekä luottamuksen rakentaminen jatkuu meillä ainakin sinne 1,5 vuoden ikään saakka. Nytkin on kotona yksi kohta vuoden täyttävä joka on ihan vauva, odotan yhä että sille joku päivä kasvais aivot, ja totta puhuen saman katon alta löytyy myös 3-vuotias, joka on yhä täys kakara - hieman seesteisempi kuin vielä vuosi sitten, mutta sama vauhti päällä kuin pentuna ja yhteinen sävel tuon vuoden vanhan kanssa. :D

Erittäin vaikean eroahdistustapauksen kanssa lähtisin itse liikkeelle koiran uudelleenohjelmoinnista yksinolon suhteen. Joka päivä, koko ajan ja vähän kerrallaan.

Jos koira on siinä pisteessä, että ahdistus alkaa jo pelkästä yksinjäämisen ajattelemisesta, se ajatuskulku/reagointitapa pitäisi muuttaa ihan ensimmäiseksi, ennen kuin koiraa voi jättää yksin hetkeksikään. Joskus on pakko, tiedän, ei kaikki voi ottaa pitkää lomaa koiran takia, mutta ongelma on se, että joka kerta kun koira pääsee ahdistumaan niin, että oireilu alkaa, se vie ongelman ratkaisua kauemmaksi: Ahdistumalla koira oppii vain ahdistumaan entistäkin herkemmin, ja mahdollisesti ajan myötä kehittää paitsi pahemman ahdistuksen, myös uusia keinoja purkaa ahdistustaan, kun vanhat keinot eivät enää riitä sen valtavan ahdistuksen määrän ulos saamiseksi.

Tukena uudelleenohjelmoinnissa voi käyttää yrttivalmisteita ja luontaistuotteita (esim. Serene UM, lisätietoa, tosin ei ole minulle henkilökohtaisesti tuttu mutta lienee harkinnan arvoinen), Bachin kukkatippoja, homeopatiaa, DAP-haihdutinta ja/tai jotain muuta mikä toimii/mahdollisesti voisi toimia ko. koiralla.

Homeopatian, kukkatippojen ja muiden vaihtoehtohoitojen kanssa on usein niin, että ei ne ota jos ei annakaan. Homeopaattiset lääkkeetkin kun ovat skeptikkojen mukaan vain sokeripillereitä, jotka ei voi toimia kun ei niissä ole muuta kuin vähän vettä ja sokeria - joten ei ne uutta reikääkään voi tehdä. ;) Ei siinä siis häviä mitään jos kokeilee, kun ei ne niin kalliitakaan ole. Esmes meillä paras lääke valeraskauksiin on ollut homeopaattinen valmiste, se nimittäin auttoi sekä käytökseen että maidontuotantoon toisin kuin eläinlääkäriltä saatava Galastop joka pysäyttää vain maidontuotannon.

Eläinlääkärin kautta saatavista rauhoittavista lääkkeistä en ole järin innostunut niiden sivuvaikutusten vuoksi, ja toisekseen ne kyllä rauhoittaa koiraa, mutta ei välttämättä auta uudelleenkoulutuksessa. Jokainen jotain väsyttävää lääkettä(rauhoittavien lisäksi esim. jotkin vahvat särkylääkkeet jne) joskus ottanut tietää ettei semmoisen vaikutuksen alla oikein opi mitään uutta, on vaan turta olo. Tosin rauhoittavienkin käyttö on harkittava tapauskohtaisesti. Aikoinaan ne oli ainut koululääketieteen tarjoama hoito eroahdistukseen, silloin kun itse painin kyseisen ongelman kanssa, ja kolmiolla merkittyjä epilepsialääkkeitä pari vuotta päivittäin itse syöneenä päätin ettei eroahdistukseen rauhoittavia edes kokeilla, vaan opetellaan uusi reagointitapa. Se toimi meillä ja ongelmasta päästiin lopuksi ikää. :D

Uudet ipanat olen sitten pennusta pitäen opettanut yksinoloon samaan tapaan kuin tuon ensimmäisenkin, ja välttynyt uusilta ongelmalapsilta, mitä nyt tuo yksi välillä laulelee, mutta sekin on pääasiallisesti hiljaa ja rauhassa, joskus vaan kysyy että "MAMMMAAA, jokooo säää tuuut??!!??!!!" mutta ei siis ulvo koko aikaa ja asettuu hiljaa paikalleen kun lähden.

_________________
Johanna
Kuva
~ Nobel Herzensbrecher Tanskandogit ~
"People have been asking me if I was going to have kids, and I had puppies instead."
-Kate Jackson-


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 19:42:02 
Poissa
Kuola poskella

Liittynyt: 19.12.05 16:57:57
Viestit: 156
Paikkakunta: Nurmes
Mä sanon Pepille aina ennen kun lähden jonnekkin että "tulen kohta takaisin", eikä tähän asti ole tehnyt asunnossa mitään tuhojaan eikä jää ulvomaan perään. Tuohon eroahdistukseen en kyllä osaa antaa neuvoa mitenkään..

Entiiä sitten tuleeko myöhemmin jotain ongelmia ton Pepin kanssa, mutta toivottavasti ei. Hyvin on ainakin lähteny käyntiin tää yksin kotona olo. :D


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 05.03.06 21:22:49 
Poissa
Omituinen höpöttäjä
Avatar

Liittynyt: 19.03.04 23:12:01
Viestit: 3648
Paikkakunta: Nurmo
http://tanskandoggi.takaisin.fi/viewtop ... roahdistus

Sirpa kertoo täällä omasta kokemuksestaan....

_________________
Sari ja Lilli Lilleri & Nita moppeliini & Jade Jaguliinu & Pimu Pimuli


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06.03.06 00:26:52 
Poissa
Sai koiran istumaan käskystä
Avatar

Liittynyt: 09.01.03 20:53:25
Viestit: 904
Paikkakunta: Tuusula
Lause: "On hyvin tiedossa, että koirat eivät käsitä aikaa" oli toteamus minun puoleltani, ei mikään syytös ketään tai kenenkään kirjoituksia kohtaan.

"Tulen kohta takaisin" -lausekaan ei toimi tällä koiralla millään tavalla.

Ei tässä vielä olla pyyhkeitä heittämässä kehiin, vaan kysäisin nyt tällaiseen erittäin vaikeaan oireistoon mahdollisesti sellaisia vinkkejä, mitä ei olisi jo tullut kokeiltua. Oksentelu, virtsaaminen ja vapina ei ole tullut vielä aiemmin vastaan kohtaamissani tapauksissa ja kyseinen koira on liki kaksivuotias.

Kuten jo aiemmin mainittu, niin koiralla on mahdollisuus päätyä kasvattajan luokse loppuiäkseen, missä ongelmia ei esiinny, mutta omistajat toki haluaisivat tämän hurmurin pitää itsellään.

_________________
************************
Kennel Herdolf
http://www.herdolf.net
Vuokko Tienhaara
GSM 040 503 6886
Email vuokko@herdolf.net


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06.03.06 09:42:24 
Poissa
Harkitsee isompaa autoa
Avatar

Liittynyt: 27.10.03 19:03:28
Viestit: 2110
Paikkakunta: Porvoo
Vuokko: Löysin yhden linkin, en tiedä onko ollenkaan apua. Vetcare Oyn sivuilta Niina Mennan teksti. Tuon mukaan tämä doggiloinen saattaisi kärsiä paniikinomaisesta yksinolopelosta, joka Niinan kirjoituksen mukaan hoidetaan lähes aina lääkkeillä. Eri asia siis kuin eroahdistus. Mene ja tiedä onko asia näin, mutta toivottavasti helppaa.
Ja lisää linkkejä: www.rochallor.net/eroahdistus

_________________
Tanja
In Memoriam:
Finbalt Favorite Vito´s Burgler, Dalton 8.2.99-12.5.06
C´mon Pretty Woman eli Vappu 27.5.04-6.4.13

Menossa mukana:
Jättiläisen Jägermeister "D´won" eli Markku
C´mon Expected Choice eli Lola
personal.inet.fi/koti/dalton


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06.03.06 12:08:52 
Poissa
Pentulaatikossa

Liittynyt: 14.12.04 08:39:08
Viestit: 66
Paikkakunta: Turku
Meillä oli kans pojan kaa ongelmia yksinolon suhteen. Kaikki alkoi jo pentuna edellisessä asunnossa kun yläkerrassa asunut "juoppoperhe" tai heidän poika oikeastaan pelotteli Igoria hakkaamalla ovea ja huutamalla, pimpottelemalla ovikelloa ym.. Ihmeteltiin vaan miksi oli pissaa ja kakkaa ympäriinsä ja koira täysin hermostunut. Kuultiin sitten ennen poismuuttoa tuo naapurilta.
No uudessa asunnossa oli helpompaa, mutta yksin ei tykännyt olla. Mutta tuo lattioille tekeminen loppui kyllä heti....onneksi. Aluksi hän sai olla yksin ollessaan meidän makuuhuoneessa eli samassa huoneessa kun nukkuikin. Haukkupanta ja dap oli käytössä mutta yläkerran naapurin mukaan itkee niin paljon ettei edes korvatulpilla pysty nukkumaan... No hauskaa on se et avokki teki tuolloin yötyötä joten Igor oli yksin suunnilleen puoli tuntia aamuisin... Öisin häntä ei voi jättää yksin ja yleensä se kolme neljä tuntia on ollut se raja et sen jälkeen alkoi itku. Jonkinlainen sisäinen kello siis tuntuu löytyvän :wink:
Tajuttiin sitten ettei homma voi jatkua niin ja pitäähän koiran pystyä yksinkin olemaan. Siirrettiin kylmästi oma makuuhuone toisaalle ja nyt kun Igor nukkuu yksin omassa huoneessa niin tuntuu et yksinoleminenkin on helpottunut. Nykyään saattaa olla niin et tullaan kotiin ja siellä poika kömpii sängystä unisen näköisenä. Samoin hän voi mennä yksin omaan sänkyyn jo ennen nukkumaan menoa ja on selvästi itsenäistynyt muutenkin.
Tän jutun pointti oli kai se et aika pienestä se voi välillä olla kiinni. En mä vieläkään kyllä suostu häntä yksin yöllä jättämään mutta nyt uskallan jo lähteä ulos ilman et mietin sitä itkeekö poika siellä yksin. Ajattelin joskus kauhulla ettei siitä tule ikinä loppua ja aina saa pelätä milloin naapurit laittaa valituslappuja postiluukusta. Jopa harkitsin jo et tarvitaanko jotain lääkitystä... mutta noinkin helposti se sitten kävi :D
Tosin siitä dapista ja haukkupannasta en ihan vielä luovu... :wink: Kai se on niin et kärsivällisyys palkitaan ja kun lähtee silleen rauhassa sieltä kotoa niin ei se koirakaan odota pahinta :wink: Mä olin luultavasti itse se joka sai Igorin ahdistumaan kun hössäsin sen ympärillä ja toistelin et mami tulee kohta, ei mee kauaa... :oops:


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06.03.06 12:18:07 
Poissa
Pentulaatikossa

Liittynyt: 14.12.04 08:39:08
Viestit: 66
Paikkakunta: Turku
Pitää vielä lisätä tuohon et meillä pojan tila on rajattu pienellä lapsiportilla eli se on lähinnä symbolinen koska kyllähän se siitä yli pääsee muttei vissiin tunne tarvetta siihen. Tai sitten se on tajunnut et takaisin pääseminen on vaikeampaa :wink: Kävi meinaan kerran niin että ei oltu saatu uuteen autoon vielä verkkoa ja poika pääsi yksin ollessaan sieltä katon rajasta takapenkille. Voi sentään kun iski sitten kiire et miten pääseekään takas kun näki et sieltä ne nyt tulee ja käry käy :wink: Tää menee nyt kyllä ihan aiheen viereen :D


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06.03.06 12:24:45 
Poissa
Pentulaatikossa
Avatar

Liittynyt: 14.10.05 11:35:20
Viestit: 22
Paikkakunta: Espoo
Mä pelkäisin jättää koiraa yksin kerrostaloon juuri tuon häiriköinnin takia. Välillä kuuluvat myös normaalit äänet (taulujen laitto seinälle, imurointi, musiikin kuuntelu) viereisistä huoneistoista häiritsevän kovaa. En kyllä keksi miten aran koiran saisi oppimaan että ihmeelliset äänet on normaaleja :?


Ylös
 Profiili  
 
 Viestin otsikko:
ViestiLähetetty: 06.03.06 12:59:57 
Poissa
Pentulaatikossa

Liittynyt: 14.12.04 08:39:08
Viestit: 66
Paikkakunta: Turku
Onhan se niin et kerrostaloissa niitä "häiriköitä" todennäköisemmin on... Mutta onhan niitä kyllä omakoti- ja rivitaloalueillakin. Aina riittää ihmisiä jotka ei tykkää koirista... Mun täytyy tunnustaa et mua taas häiritsee alakerran lapset jotka huutaa ja mekastaa :oops: Yläkerrassakin kävellään ihan liian kovaa... :shock: Mutta se on sitä kerrostaloelämää et ääniä kuuluu puolin ja toisin :D Parempi vaan et niitä ääniä kuuluu muualtakin niin saa sitten itsekin rauhassa mekastella :lol: Voin kuvitella miltä alakerran naapurista tuntuu kun poika leikkii parketilla pepsipullon kanssa... :shock: Ovikelloa ei tulis vieläkään mieleen laittaa... :? Niin ja sit noi normaalit äänet niin kyllä meilläkin välillä mennään eteiseen kun hissin äänet kuuluu tai murahdellaan kun jossain paukahtaa ovi, mutta onneks ei enempää häiritse. Ehkä se on niin et pitää pennusta saakka tottua niihin ääniin... Välillä sitten puhellaan et joku siellä menee hissillä ja ei meille ole ketään tulossa ym. En mä tie auttaako se jos aina selittelis koirulille et siellä tais joku naapuri mennä kotiin .. kun ovi vaikka paukahtaa jossain tms. Eihän noita ääniä itse pahemmin huomioi...


Ylös
 Profiili  
 
Näytä viestit ajalta:  Järjestä  
Aloita uusi ketju Vastaa viestiin  [ 72 viestiä ]  Mene sivulle Edellinen  1, 2, 3, 4, 5  Seuraava

Kaikki ajat ovat UTC + 2 tuntia


Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 1 vierailijaa


Et voi kirjoittaa uusia viestejä
Et voi vastata viestiketjuihin
Et voi muokata omia viestejäsi
Et voi poistaa omia viestejäsi
Et voi lähettää liitetiedostoja.

Etsi tätä:
Hyppää:  
cron
POWERED_BY
Käännös, Lurttinen, www.phpbbsuomi.com